Tiedän missä asut
Urjalan Sanomat 10.12.2015
”Minä tiedän, missä sinä asut.” Ilm. 12:3. Jeesus sanoi näin Pergamonin seurakunnan enkelille. Onhan sitä tullut asuttua siellä ja täällä. Olen ollut kuitenkin kohtalaisen paikkakuntauskollinen aina sille ympäristölle, johon olen muuttanut. Juuristani Suomussalmella olen ollut aina terveesti ylpeä. Urjalan monet vuosikymmenet ovat olleet keskeisin osa elämääni.
Nostalgisissa tunnoissa poikkean joskus Suomussalmella Rasin vaaralla lapsuuteni maisemissa, josta serkkuni kanssa lähdettiin Näätälän kouluun ekaluokille. Näätälän koululle satuin kymmenkunta vuotta sitten lakkautetun koulun irtaimiston huutokauppaan, josta tosin en huutanut mitään. Mieleeni tuli noista ajoista heti kolme muistoa, jotka liittyivät yllättäen kipuun: kieli tulipalopakkasella rappukaiteeseen kiinni, asuntolan puolella päivälliskilpailu tuloksena 16 perunaa jauhelihakastikkeen kanssa, aivotäräys kouluun tullessa yhteisen pyörän kaatuessa jyrkässä alamäessä.
Tuntuu hyvältä, kun sana kantaa: ”Minä tiedän, missä sinä asut”.
Isä osti tilan Puraksen tien varresta 1959 ja kymmenvuotiaana pojannassikkana muutettiin sinne Haukilan koulupiiriin. Pölläsen Mikko piti oppilaistaan hyvää huolta ja patisti sittemmin keskikouluun. Rippikoulua käytiin Rimpilän koululla Vuokissa Hanno Kanteleen ja Mäkelän Matin ohjaamina. Kutsumus avautui sittemmin kun olin isosena samassa leiripaikassa. Niin se avautui monille muillekin. Taannoin laskeskelin, että kirkon viroissa oli samaan aikaan tusinan verran suomussalmelaissyntyisiä pappeja.
”Minä tiedän, missä sinä asut.” On se hyvä. Saa uskoa olevansa tallessa, kun Jumala tuntee osoitteen.
Muutto etelään oli – hassua sanoa – kulttuurimuutto Ilmari Kiannon pitäjästä Väinö Linnan pitäjään Urjalan taikayöhön. Ryysyrannan Jooseppi ja Koskelan Jussi: molempia arvostan ja arvotan intohimolla. Ryysyrannasta Pentinkulmalle: molemmissa asuu kansaa, joka kokee vahvasti ja elää tunteella. On hienoa, kun saa osallistua sen elämään yhtenä Jumalan luomana ja lunastamana ihmisenä, kristittynä ja pappina.
Jeesuskin muutti kerran Nasaretista Kapernaumiin. ”Nasaretiin hän ei enää jäänyt, vaan hän asettui Kapernaumiin, joka on järven rannalla Sebulonin ja Naftalin heimojen alueella”. Matt. 4:13.
”Minä tiedän, missä sinä asut.” Se on turvallista.
Elämässä on avautunut vielä uusi vaihe, joka ei merkitse Pentinkulman hylkäämistä, vaan sen naapuriin asettumista: muutto Akaan Toijalaan, rautateiden risteysaseman tuntumaan. Kirjoitin kerran artikkelissa Papinvirassa 35 vuotta Urjalassa: ”En osaa lähteä täältä pois, ellei kukaan vie. Täällä on suurimmaksi osaksi sosiaalinen lähiympäristöni.” Nyt on tullut aika heittäytyä rohkeasti uuteen entistä arvostaen ja vaalien. ”Halki elinpäivieni tieni hän on avannut, riemut, murheet matkalleni viisaasti on jakanut.”
Kauko Keränen