Satavuotias Suomeni

Mitä satavuotias Suomi minulle merkitsee? Se on minulle kotimaa, koti, jossa on ollut ja on edelleen turvallista elää. Se on antanut minulle työtä ja vastuuta, toimeentulon ja sosiaaliturvan. Se on antanut mahdollisuuden omaan kotiin ja tärkeisiin ihmissuhteisiin. Eläköön Suomi 100.

Olen elänyt satavuotiaassa Suomessa koko tähänastisen elämäni ilman sotaa, 68 vuotta. Mielelläni olen osallistunut sodanjälkeisen sukupolven varautumiseen varusmiehenä ja reserviläisenä, pappina ja upseerina. Linkkini sota-ajan Suomeen ovat olleet 1918 syntynyt isäni sekä kaksi enoani, 1918 ja 1921 syntyneet. Nuorempi enoni kaatui 30.8.1941 Kannaksella. Vanhempi enoni haavoittui niin, että kranaatin sirpale meni nenän juuresta ja tuli ulos niskan puolelta, mutta hän selvisi elämään sotainvalidina ja huolehtimaan itsestään ja muista läpi elämän. He ovat olleet minulle elävä linkki sota-ajan Suomeen.

Muistan nuoruudesta elävästi isäni ja hänen sotakavereittensa debriefing-keskustelut, joissa he kävivät läpi sota-ajan kokemuksiaan yhä uudelleen ja uudelleen. Isäni oli lääkintämies ja joutui tehtävässään elämään hyvinkin traumatisoivia kokemuksia. Vielä loppusuoralla ollessaan vanhainkodissa hän saattoi havahtua oven paukahtaessa: Tykitkö ne siellä jyskävät?

Kun isäni osti tilan Raatteen ja Purasjoki-linjan maisemista ollessani kymmenvuotias, välitön linkki sota-ajan Suomeen olivat sodan jäljet lähimetsissä huopatossuista punatähtisiin kypäriin ja patruunalippaisiin. Sain tulla varjelluksi niihin liittyvistä turvallisuusriskeistä.

Olen kiitollinen mies, joka olen saanut elää ilman lähellä olevaa sotaa. Annan tunnustuksen edelliselle sukupolvelle heidän uhrauksistaan ja Suomen jälleenrakentamisesta. Rukoilen, etteivät lapseni ja lapsenlapseni koskaan kokisi sitä, mitä heidän iso(iso)vanhempansa ovat saaneet kokea.

Eläköön Suomi 100. Katsotaan valoisasti tulevaisuuteen. Tukekaamme niitä, jotka hoitavat asioitamme kunnassa ja valtakunnassa, älkäämme alvariinsa narisko. Liki järkytyin siitä, miten helvetillinen on esimerkiksi pääministerin tehtävä, kun edelliset ja nykyinen pääministeri tilittivät kokemuksiaan virastaan ja vastuustaan. Yllättävän monille meistä tärkein tavoite on kampittaa vastuussa olevia. Arvostelu kai kuuluu demokratian olemukseen, mutta rajansa kaikella. ”Pääministeri johtaa maata, jossa suurin osa haluaa hänen epäonnistuvan”, Alexander Stubb totesi juuri ilmestyneissä muistelmissaan. Tällä tavallako maata rakennetaan tulevat vuosikymmenet?

”Oi Herra, siunaa synnyinmaamme runsailla taivaan lahjoilla,

niin että ahkeroiden saamme rakentaa maata rauhassa.

Myös lapsenlapset saavat kiittää, kun halki aikain armo riittää”. Virsi 579.

Kauko Keränen